Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki pureutuu taloustieteen peruskäsitteeseen eli joustoon. Jousto tarkoittaa taloustieteissä yhden muuttujan prosenttimuutosta toisen muuttujan prosenttimuutokseen nähden. Kysynnän hintajousto tarkoittaa prosentuaalista muutosta kysynnän määrässä, kun hinta muuttuu yhden prosentin. Kansanomaisesti ajateltuna esimerkiksi kotitaloustyön kysynnän pitäisi kasvaa kun kotitalousvähennys pienentää sen verorasitusta erityisesti suurissa tuloluokissa. Kotitaloustyön kysynnän verojousto olisi siis suuri. Yllättäen Vattin ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n 2021 tutkimuksen mukaan verojousto olisikin lähellä nollaa. Tulos on kiistanalainen ja vähintäänkin epäintuitiivinen. Kotamäki pohtii erityisesti verojen pienentävää vaikutusta työn ja pääoman tarjonnan eri muotoihin.  Aiemmin #neuvottelija -kanavalla pohdittu Lafferin käyrä kuvaa ongelmaa absoluuttisen verokertymän ja tulolajikohtaisen veroasteen käänteisenä U-käyränä. Jos verojousto ei olekaan lähellä nollaa, valtio menettää lopulta verotuloja veroastetta nostaessaan kun ylitetään ns. Lafferin piste. Mauri Kotamäki pohtii epäoikeudenmukaisuutta, jossa kymmenet tuhannet suomalaiset jäävät ansiosidonnaisen päivärahan ulkopuolelle. Ratkaisu, eli universaali ansiosidonnainen päiväraha ei ole enää SAK:n ja EK:n vastustama vaan tasa-arvoinen ratkaisu jonka aika on tulossa suurella todennäköisyydellä nykyisen hallituskauden jälkeen.  Jakson lopussa mainitaan universaalit tilimallit, jotka voisivat luoda tehokkaat kannustimet lieventämään Suomen kansantalouden ongelmia.   #yhteiskunta #politiikka #ekonomistit #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena